Autoala mediassa

Saako hallitus aikaan ilmastopäätöksiä Ilta-Sanomat

1.9.2021

Saako hallitus aikaan ilmasto­päätöksiä? Tällaisia ovat puolueiden esittämät keinot

Hallituspuolueet ovat tuoneet julkisuuteenkin aimo liudan mahdollisia ilmastotoimia. On toinen asia, ovatko ne riittäviä tai päästäänkö niistä yhteisymmärrykseen.

Hallitusviisikon Li Andersson (vas.), Maria Ohisalo, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Anna-Maja Henriksson odotetaan tekevän sekä työllisyys- että ilmastopäätöksiä viikon päästä käynnistyvässä budjettiriihessä. Kuva: Kalle Koponen / HS

Muodostuupa syyskuun alussa käytävästä budjettiriihestä ilmastoriihi tai ei, hallitus on kautensa aikana sopinut tekevänsä ilmastotoimet, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan.

Tähän mennessä hallitus on tehnyt puolet tarvittavista toimenpiteistä. 11 miljoonan tonnin päästövähennykset ovat vielä työn alla. Suuri osa niistä hoitunee EU:n päästökaupan kautta, mutta lisätoimiakin tarvitaan.

Vihreät ja vasemmistoliitto haluaisivat tehdä päätökset tulevassa budjettiriihessä. Muut hallituspuolueet ovat viestittäneet, että aikaa ilmastopäätöksille olisi myöhemminkin.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan ilmastotoimia on välttämätöntä tehdä jo riihessä. Mikkonen sanoo, että ilmasto- ja työllisyyspäätökset eivät ole toisistaan erillisiä.

– Jos jäädään odottamaan, että muut tekevät ratkaisut, menetetään mahdollisuus hyödyntää kotimaassa kokeiltuja, toimiviksi todettuja suomalaisten yritysten ratkaisuja viennin edistämisessä, Mikkonen toteaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi puolueensa ilmastotoimista Lappeenrannassa vihreiden ministeriryhmän kokouksessa 21. elokuuta. Kuva: Lauri Heino / Lehtikuva

Rahoitusta ilmastotoimille on Mikkosen mukaan tarkoitus käyttää ainakin EU:n elvytyspaketista, EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja aluerakennerahastosta. Osassa keinoista rahoitusta voidaan suunnata uudelleen, esimerkiksi maataloustuissa tukemaan vihreää siirtymää. Mahdolliset uudet verot taas kasvattavat pottia ja niiden tuottoja voitaisiin käyttää tukiin ja kannustimiin, Mikkonen selittää.

Mikkonen on todennut, että vihreät on valmis tarkastelemaan kaikkia keinoja, jotka vähentävät päästöjä aidosti ja oikeudenmukaisesti.

Lue lisää: Ohisalo kuittaili ilmastotoimista: ”Ei ole oikea hetki yhdellekään puolueelle keksiä verukkeita”

Puolueen näkemys on, että päästöjä pitäisi pyrkiä vähentämään myös EU:n nykyisen päästökaupan ulkopuolisista sektoreista, eli liikenteestä, maataloudesta, rakennusten erillislämmityksestä, työkoneista, pienteollisuudesta, jätteistä ja F-kaasuista. F-kaasuja käytetään esimerkiksi kylmä- ja ilmastointilaitteissa, lämpöpumpuissa, palontorjunnassa sekä aerosoleina ja liuottimina.

Liikenteen osalta vihreät lähtisi rakentamaan kansallista päästökauppaa, nostaisi fossiilisten polttoaineiden verotusta ja polttoaineiden sekoitevelvoitetta työkoneissa, keventäisi sähköautojen ajoneuvoveroa ja laajentaisi sähkön ja biokaasun jakelukattavuutta.

Vihreät ennätti jo puheenjohtajansa Maria Ohisalon suulla ärsyttää keskustalaisia toteamalla, että maataloudenkin päästöjä on leikattava. Puolueen esittelemiä keinoja ovat esimerkiksi maatalouden energiaveropalautuksen poistaminen fossiilisilta polttoaineilta, päästövähennystavoitteen asettaminen CAP-maataloustukikaudelle, pellonraivausmaksut ja ilmastoystävälliseen rehuun siirtyminen verotuksen avulla.

Lisäksi puolue esittää ainespuun energiakäytölle veroa. Vihreät selvittäisi merituulivoiman mahdollisuuksia demonstraatiohankkein. Suurten lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden veroluokkaa oltaisiin valmiita laskemaan.

Jätesektorilla vihreät nostaisi jätteenpolton ja jätteiden verotusta. Lisäksi puolue loisi kierrätysmuoville omat markkinat ja samalla asettaisi minimivelvoitteen kierrätysmuovin käytölle.

Ilta-Sanomat selvitti muiden hallituspuolueiden konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keinoja on kysytty puolueiden poliittisilta asiantuntijoilta ja poimittu ohjelmista sekä julkisuuteen lausutuista linjauksista.

Sähköautojen latauspisteiden laajentamiselle löytyy ymmärrystä hallituksessa. Samaa esitettiin Euroopan komission kesällä julkaisemassa ilmastopaketissa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Sdp

Sdp:n poliittisessa ohjelmassa on lueteltu useita tavoitteita ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti keinoja niiden saavuttamiseksi. Pääministeri ja puolueen puheenjohtaja Sanna Marin (sd) tai eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) eivät puolueen kesäkokouksessa yksilöineet mahdollisia toimia, vaan totesivat vain niiden olevan tarpeellisia.

Puolue katsoo, että liikenteen päästöjen vähentämisessä pitää edetä fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Keskiössä on liikenteen sähköistäminen.

Energiasektorilla Sdp katsoo uusiutuvan energian ja ydinvoiman olevan keskeisessä asemassa. Puolue haluaa uudistaa energiaverotusta, lopettaa tuet fossiiliselta energialta, lisätä tuuli- ja aurinkoenergiantuotantoa, parantaa energian varastointimahdollisuuksia ja hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja.

Maa- ja metsätaloudessa Sdp haluaisi luopua uusien turvemaiden ojituksesta ja raivaamisesta. Maataloudesta nostetaan esiin myös viljelytekniikoiden kehittäminen ja viljelykierron uudistaminen. Puolue haluaisi metsänomistajille taloudellisen kannustimen pidentämään metsän kiertoaikaa.

Kansainvälisellä tasolla Sdp haluaisi sitouttaa valtiot globaaliin päästökauppaan ja kohdentaa Suomen kehitysrahoituksen varoja ilmastotoimiin kohdemaissa.

Keskusta

Keskustan energiapolitiikan keinovalikoimasta löytyvät tuulivoimatuotannon merkittävä lisääminen, aurinko- ja bioenergian, geotermisen energian ja teollisuuden sivuvirtojen sekä hukkalämmön hyödyntäminen ja ydinvoima.

Liikennesektorilla keskusta nostaisi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, tukisi autojen muuntamista ympäristöystävällisemmiksi ja kehittäisi maakuntien lähijunaliikennettä.

Keskusta on esittänyt maatalouteen vapaaehtoisia hiilensidontamarkkinoita, joilla kannustettaisi hiiltä sitoviin toimiin. Metsätaloudessa puolue kasvattaisi hiilinieluja istuttamalla puita vanhoille turvesoille ja viljelystä poistetuille pelloille.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko nosti puolueen ilmastolinjoja esiin eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Seinäjoella 25.-26. elokuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kunnissa tehtävää ilmastotyötä kirittääkseen puolue on esittänyt Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten laajentamista ilmastosopimuksiksi ja koskemaan suurimpien kaupunkiseutujen sijasta kaikkia Suomen maakuntia.

Keskusta aikoo julkistaa uuden ympäristö- ja ilmastoasioita käsittelevän linjauksen vielä loppuvuoden aikana.

Lue lisää: Juha Sipilä kritisoi vihreiden ilmasto­politiikkaa: ”Ovat esittäneet monta keinoa, jotka ovat vääriä ja turhia”

Lue lisää: Maanmittauslaitoksen asiantuntija puuttui Juha Sipilän puheisiin puiden istuttamisesta: ”Niin paha virhe, että oli pakko oikaista”

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto asettaisi turvepeltojen raivauksille maksut ja toisaalta antaisi turveyrittäjille tukea turvemaiden ennallistamiseen. Sdp:n tapaan puolue haluaisi metsänomistajille taloudellisia kannusteita lykätä hakkuita.

Puurakentamisen lisäämiselle näytetään vihreää valoa. Puolue väläyttää ainespuuveroa, jonka tavoitteena on, että turpeen alasajoa energiantuotannossa ei korvattaisi polttamalla puuta.

Vasemmistoliitto haluaisi syynätä verotukia sen varalta, että joukosta voitaisiin poistaa ilmastolle haitallisia tukia. Se ei haluaisi enää kompensoida päästökaupan epäsuoria kustannuksia teollisuudelle. Puolue tarkistuttaisi myös energiaveron palautukset.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa vuodelta 2019 puolue esittää myös lentoveroa ja kaivoslain uudistusta. Ruohonjuuritasolle vasemmistoliitto ehdottaa, että julkisissa hankinnoissa siirryttäisiin suosimaan kasvipainotteista lähiruokaa.

Vasemmistoliitto kertoi ilmastolinjoistaan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vaasassa.

Rkp

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi taannoin Helsingin Sanomille, että ilmastopäätökset ovat tärkeitä, mutta niiden aika voisi olla myöhemminkin. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Rkp:n ilmastolinjauksissa eturintamassa on ilmastotietoisten investointien ja kestävän ja kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan edistäminen. Puolue olisi valmis tukemaan energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistä 87 miljoonalla eurolla.

Rkp haluaisi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Keinoja olisivat ainakin lataus- ja tankkausinfran laajentaminen, liikenneyhteyksien parantaminen, yritys- ja muun autokannan uudistaminen sekä verokannusteet sähköautojen ja muiden ympäristöystävällisempien liikennevaihtoehtojen edistämiseksi.

Maataloussektorille on puolueen mukaan saatava lisää resursseja ilmastotoimia varten. Keskeistä on panostaa uuteen tekniikkaan, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotka lisäävät energia- ja resurssitehokkuutta Suomessa, puolue näkee.

Salla Jantunen

©2024 Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry. Evästevalinnat. Web Design Huima.