Ajankohtaista

Pakokaasupäästö-tutkimus

18.5.2021

Pakokaasupäästöjä selvitetään Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa - "Katsastuksessa tehtävän mittauksen tulokset ovat vain suuntaa antavia"

Suomessa tutkitaan tieteellisesti harvinaisen kattavasti autojen pakokaasupäästöjä Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisessä, kolmivuotisessa tutkimuksessa.

Aihe on katsottu niin tärkeäksi, että yliopistotutkija Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta ja Akatemian tutkijatohtori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta saivat Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 465 000 euron rahoituksen tutkimukseensa.

Aiheella on laaja kosketuspinta arkielämään.
- Tutkimuksessa tarkastellaan uudella kokonaisvaltaisella tavalla ajoneuvoista vapautuneita päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmanlaatuun sekä ilmastoon. Tärkeänä kysymyksenä on, millaisilla ajoneuvoteknisillä ja polttoainevalinnoilla voidaan pienentää yksityisautoilun hiilijalanjälkeä ja samalla parantaa kaupunki-ilman laatua, tieteellisissä tavoitteissa kirjataan.

Totta on, että autotehtaat ilmoittavat jonkin päästöarvon eri automalleilleen - ja eri lukemat mallien eri moottorivaihtoehdoille. Tätä lukemaa käytetään laskentaperusteena vuotuista ajoneuvoveroa määrättäessä.

Tavallinen autoilija muistaa päästöt katsastuksessa.
- Katsastuksessa tehtävän mittauksen tulokset ovat korkeintaan suuntaa antavia, sillä mittauksia tehdään vain muutamalle kaasukomponentille, kertoo yliopistotutkija Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitokselta.

Todellisuudessa samankin auton päästöt vaihtelevat. Ääritilanteessa, pakkaspäivän kylmäkäynnistyksessä uusikin auto saa ilmoille mustan savupilven. Kun taas lähdetään jo lämpimäksi ajetulla moottorilla kesäkelillä uudelleen liikenteeseen, ovat päästöt paljon vähäisemmät kuin talvisin.
Yhden ainoan CO2-lukeman ilmoittaminen oman auton päästöille on vähän samaa, kuin ilmoitettaisiin yhden sääaseman mittaustuloksen perusteella, että Pohjois-Karjalassa on 18,4 astetta lämmintä juuri nyt.

Tutkimusmenetelmä on hiuksia nostattava.
Talvikokeissa kuutta henkilöautoa ajettiin vakioidulla 16 kilometrin lenkillä Siilinjärven Toivalassa talvella.
- Helmikuisissa mittauksissa etukäteen suunniteltuun 16 kilometrin lenkkiin kuului samanlaisia kiihdytyksiä, jarrutuksia ja odottelua liikennevaloissa kuten normaalissakin ajossa. Ajonopeus oli maksimissaan 80 kilometriä tunnissa.
Mitattava auto ajoi siis edellä, ja sitä jahtaava mobiililaboratorio keräsi ilmasta näytteen keulassa olevan imuaukon kautta.
- Pakettiauto ajoi turvallisen viiden metrin etäisyydellä puskurista, tutkijat kommentoivat.

Siis jopa 80 kilometrin nopeudella - ja viiden metrin etäisyydellä, puskurista puskuriin.
- Liikkuvassa mittauslaboratoriossa on maailmanlaajuisestikin uniikki kokoelma hiukkasten pitoisuuksia, kemiallista kompositiota ja kaasuja mittaavia herkkiä laitteita. Auton päästöt sekoittuvat aina ulkoilman kanssa. Näillä laitteilla pystymme selvittämään pakokaasunäytteistä esimerkiksi hiukkas- ja kaasupäästöjä, mukaan luettuina noki ja hiilidioksidi, Panu Karjalainen kertoo.

Mittaustapa aiheutti sen, että näytteisiin kerääntyi myös esimerkiksi tien varren talojen puulämmityksen savua. Ne pitää erotella pakokaasujen mittaustuloksista pois.

Tuuriakin tutkijoilla oli. Säät ovat aina arvaamattomat.
- Mittausaika sattui pakkasten suhteen hyvälle viikolle. Pahimmillaan tai siis meidän kannaltamme parhaimmillaan autot startattiin aamulla -30 asteen pakkasilla. Kesämittauksia on tehty hyvin vaihtelevissa oloissa. Yksi jahtauskampanja sattui viime kesänä juuri kovien helleviikkojen aikaan. Näin ollen lämpimimpien ja kylmimpien mittausten lämpötilavaihtelu on lähes 60 astetta, Santtu Mikkonen iloitsee.

Kesämittaukset tehtiin erilaisella konseptilla.
- Osa on tehty jahtauksina moottoritiellä ja taajamissa joko etukäteen sovituille autoille tai satunnaisille tiellä ajaneille autoille. Yhteensä yli 300 autoa on mitattu, Mikkonen jatkaa.

Satunnaisesti valittujen autojen tiedot on saatu rekisteriotteen perusteella Trafin tietokannasta.
- Lokakuussa teemme myös mittauksia osittain samoille autoille laboratorioympäristössä Kuopiossa kattavamman päästöprofiilin saamiseksi. Tällöin tehdään laboratoriomittauksia ilmakehää simuloivassa kammiossa.

Tutkijoilla on jo nyt valtava määrä mitattua tietoa, jonka analysoiminen on alussa.

Santtu Mikkonen pudottaa pommin: auton esilämmityskään ei ole päästötöntä. Webasto kuluttaa polttoainetta, ja jollakin on lohkolämmittimen sähkö tuotettava.
- Esilämmitys itsessään kuluttaa energiaa ja voi aiheuttaa päästöjä.

Arkiautoiluun saadaan aikanaan puhkitutkittua tietoa.
- Tutkimme myös esilämmityksen vaikutusta ja etenkin tilannetta päästöjen kannalta kokonaisuutena. Pyrimme antamaan suosituksia erilaisten lämmittimien käytöstä päästöjen ja energian kulutuksen kannalta, Mikkonen lupaa.

Tutkimuksen isona tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa päätöksentekijöiden käyttöön, jotta tulevia päästöjä rajoittavia toimia voidaan kohdentaa oikein.

Päästöt: Parempaan suuntaan mennään

WLTP-mittaustavan mukainen Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 123 grammaa kilometrillä vuonna 2020 ja 139 grammaa kilometrillä vuonna 2019.Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2020 lopussa 153,5 grammaa kilometrillä.
Vuoden 2019 lopussa vastaava luku oli 155,4 grammaa kilometrillä.
Keskipäästö on pienentynyt viime vuosina hieman vuosittain.
Suurimmat keskimääräiset hiilidioksidipäästöt liikennekäytössä olevilla henkilöautoilla oli vuoden 2020 lopussa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Pienimmät keskipäästöt olivat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Lähde: Liikennefakta, Traficom

©2021 Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry. Evästevalinnat. Web Design Huima.